Ilm 5:6-10 "Ja minä näin, että valtaistuimen ja niiden neljän olennon ja vanhinten keskellä seisoi Karitsa, ikään kuin teurastettu: sillä oli seitsemän sarvea ja seitsemän silmää, jotka ovat ne seitsemän Jumalan henkeä, lähetetyt kaikkeen maailmaan. 7 Ja se tuli ja otti kirjan valtaistuimella istuvan oikeasta kädestä. 8 Ja kun se oli ottanut kirjan, niin ne neljä olentoa ja kaksikymmentä neljä vanhinta lankesivat Karitsan eteen, ja heillä oli kantele kullakin, ja heillä oli kultaiset maljat täynnä suitsutuksia, jotka ovat pyhien rukoukset. 9 Ja he veisasivat uutta virttä, sanoen: ”Sinä olet arvollinen ottamaan kirjan ja avaamaan sen sinetit sillä sinä olet tullut teurastetuksi ja olet verelläsi ostanut Jumalalle ihmiset kaikista sukukunnista ja kielistä ja kansoista ja kansanheimoista ja tehnyt heidät meidän jumalallemme kuningaskunnaksi ja papeiksi ja he tulevat hallitsemaan maan päällä”.
Terveiset Kairosta, Egyptistä!
Vanhinten keskellä seisoi Karitsa, teurastettu ja jolla oli 7 sarvea ja 7 silmää. Keskipisteenä siis Jeesus Kristus, syntiemme ja sairauksiemme kantaja, pelastaja, parantaja. Hän, joka yksin on arvollinen avaamaan kirjan sinetit. Vanhimmat lankesivat kanteleiden kanssa Karitsan eteen ja heillä oli myös kultaiset maljat täynnä suitsutuksia, meidän rukouksiamme. He lauloivat uutta virttä, laulua, jota ei koskaan aikaisemmin ole Karitsalle laulettu ja joka syntyy juuri siinä palvonnan hetkellä Hänen kunniakseen. Mitä he lauloivat? He korottivat Karitsaa Hänen pyhyydestään ja sovitustyöstään ristillä, jossa Hänen verensä vuodatettiin KAIKKIEN kansojen, kielien, sukukuntien, kansanheimojen puolesta.
Mitä tässä sanotaan….? Seitsemän on täydellisyyden luku. Sarvet kuvaavat voimaa ja valtaa ja silmät Herran seitsemään henkeä (Jes11:2) . Totuutta, joka näkee kaikkialle, kokoajan ja on aina läsnäoleva kaikessa ja kaikkialla maailmassa. Vanhimmat lankesivat kasvoilleen, nöyrtyivät Kaikkivaltiaan edessä. Heillä oli oikeanlainen ylistyksen ja palvonnan asenne, jota ei oltu sidottu kaavaan tai traditioon vaan Uusi Laulu/Virsi syntyi spontaanisti. Heillä oli myös kultaiset maljat, joissa oli pyhien rukoukset….
Tämä raamatunpaikka kosketti minua syvältä sydämestäni kun ymmärsin Kairon matkan tarkoitusta.
Mehän olimme Joonaksen (10v poikani) kanssa lomalla Kairossa, mutta myös viemässä Taivaallista sanomaa eräille Herran palvelijoille.
Tarkoituksenamme oli lähteä Kairosta Aleksandriaan viettämään rantalomaa, mutta Herra kehotti jäämään Kairoon. Kun ihmettelin, miksi näin, ymmärsin, että minut oli lähetetty rukoilemaan, ikään kuin rukouskävelemään Kairossa. Joka ilta menin parvekkeelle puhumaan Jumalan Sanaa yli Kairon ja Egyptin. Rukoilemaan Egyptin, Kairon ja kairolaisten puolesta.
Tapasin paljon paikallisia ihmisiä, jotka toivottivat meidät tervetulleiksi. Siunasin jokaista tapaamaani ihmistä. Siunasin Jeesuksen nimessä kaikki rahani, että ne tulisivat siunaukseksi sille ihmiselle/yritykselle, jolta tuotteita tai palveluita ostin. Siunasin jokaisen taksikuskin, leipomon työntekijän sekä ohikulkijan, joka jäi tuijottamaan vaaleuttamme. Siunasin ravintolatyöntekijät, rahanvaihtopisteiden henkilökunnan, kaupat, joissa kävimme. Tajusin, että näiden muslimien puolesta ei rukoilla. He eivät itse rukoile pelastusrukouksia perheittensä, ystäviensä tai lastensa puolesta. He eivät seiso Herran edessä, koska he eivät tunne Häntä.
Koin poikani kanssa erityistä läheisyyttä koko matkan ajan. Sain opettaa pienelle pojalle Jumalan mielenmukaisista valinnoista. Miten me voimme valita oman elämämme/tunteittemme/pelkojemme kohdalla Jumalan mielenmukaisen ratkaisun tai sen toisen ratkaisun. Tämä matka oli ensimmäinen yhteinen ulkomaanmatkamme ja kiitän Herraa siitä, että sain olla mukana toteuttamassa Joonaksen toivetta nähdä Tutatkhammonin hauta, pyramidit ja sfinksi.
Tapasin ihmisiä, joihin tutustuin vuosi sitten. Nadjan, entisen muslimin, jolle Herra itse oli ilmestynyt unissa laulaen Korkeaa Veisua. Häntä Herra lähetti minut palvelemaan ja viemään Taivaallista sanomaa siitä, mitä tulossa on. Saimme viettää kaksi päivää yhdessä rukoillen ja palvoen Herraa, meidän Jumalaamme. Ymmärsimme, että meidän ystävyydellämme on syy. Me tulemme yhdessä palvelemaan Elävää Jumalaa, ehkä jo ensi vuonna? Tapasin myös Mama Margaretan, joka vei minut yhdessä toisen pastorin kanssa Sudanilaisten kirkkoon Koptikristittyjen alueelle Kairossa. Sain ennalta arvaamatta jakaa jotakin kristityn kutsusta palvelemaan ja sain myös palvella profetaalisella lahjalla erästä pastoria sekä Herran hänen avukseen lähettämää vanhempaa naista. Herra on hyvä ja Hänen armonsa pysyy iankaikkisesti!
Mama Margareta kertoi naisesta, jonka puolesta olin rukoillut vuosi sitten. Naisella oli kasvain vatsassa ja hänen vatsansa oli yhtä suuri kuin naisella joka on yhdeksännellä kuukaudella raskaana. Itse en muista, mutta Nainen muisti, että olin rukoillut hänen puolestaan. Kaksi päivää sen jälkeen kun olimme palanneet Suomeen, nainen oli mennyt Mama Margaretan luo, eikä hän ollut tunnistaa naista, koska Herra oli poistanut kasvaimen hänen vatsastaan ja vatsa oli kadonnut. Herra tekee suuria tekoja! Näitä parantumisia me tahdomme nähdä Suomessakin! Tämä todistus rohkaisi minua valtavalla tavalla, koska harvemmin saa kuulla uutisia tai todistuksia siitä, mitä Herra on tehnyt.
Matkamme oli kaikin puolin onnistunut. Rakkaiden ystävien näkemistä, uusia kohtaamisia Herran ja paikallisten kanssa. Jakamista, rukoilemista, lepoa, aurinkoa ja lämpöä. Se oli aivan ihanaa. Kairon hälinä, Kairon liikenne, Kairolaiset kauniit ihmiset. Arabit, joita rakastan Herran antamalla rakkaudella.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti